Omaiseni tilin lopettaminen onnistui puhelinsoitolla pankin yleiseen palvelunumeroon, vaikka olin varautunut käymään konttorissa ja soitin alun perin vain varatakseni ajan. Olin tyhjentänyt tilin jo valmiiksi.
Lopetin samalla myös pankissa olleen oman tilini, jonka ainoa tarkoitus oli ollut oikeuttaa minut verkkopankkitunnuksiin. Maksoin palvelumaksujen muodossa reilun euron kuussa siitä, että sain hoitaa omaiseni raha-asioita, mutta mitäpä tuosta. Ei siitä hirveitä ehtinyt kertyä edes viiden vuoden aikana.
Sitten olikin jäljellä enää kuolinpesien lakkauttaminen. Vero.fi-sivuilla ei ollut siitä tarpeeksi selviä ohjeita, joten soitin palvelunumeroon. Sieltä kerrottiin, että lakkauttamisen voi tehdä joko käymällä verotomistossa tai lähettämällä vaadittava perinnönjakokirja oman alueen verovirastoon. Mukaan kehotettiin laittamaan saate, jossa pyydetään kuolinpesien lakkauttamista. Niinpä väsäsin tällaisen kirjeen:
xxxxx:n Verotoimisto päivämäärä ja paikka
PL xxx
xxxxx Paikkakunta
Asia: kuolinpesien lakkauttaminen
Arvoisa
vastaanottaja,
Pyydän, että hoidossani olevat Matti Virtasen (henkilötunnus) ja Mirja Virtasen (henkilötunnus)
kuolinpesät lakkautetaan. Liitän oheen xx xx.xxxx. allekirjoitetun perinnönjakosopimuksen.
Mirja Virtasen viimeiset verot on
maksettu ja jäljelle jääneet varat tilitetty osakkaille sopimuksen mukaisesti.
Muilta osin perinnönjakosopimus toteutettiin jo vuonna 2014.
Ystävällisin
terveisin
Maija Virtanen
Osoite
Puhelinnumero
Tämän pitäisi riittää. Mitään ilmoitusta kuolinpesien lakkauttamisesta ei kuulemma tule. Sen näkee sitten siitä, ettei ensi keväänä tule enää esitäytettyjä veroilmoituksia.
Paitsi tietysti, jos Verohallinto lähettä lomakkeet jälleen maatakiertävälle radalle, josta ne tulevat minulle joskus kesällä.
--
Oma tilanne:
Tänään yritin mennä alaspäin rullaportaita, jotka nousivatkin ylöspäin. Olin siis unohtanut, miten päin portaat olivat. Mutta ei se mitään: uusien teknisten vimpainten käyttäminen on paljon isompi koetinkivi, ja minä käytin pakettiautomaattia ihan sujuvasti, vaikka olin ensikertalainen.
5 kommenttia:
Urakkasi siis alkaa olla loppusuoralla. Toivottavasti ei enää tule mitään ihmeellisyyksiä. Toivottelen sulle mukavaa ja helpottunutta syksyn jatkoa! Ja niin, minä en vielä tähän mennessä ole kertaakaan käyttänyt pakettiautomaattia. Hyvä sinä!
Juu Marjatta, tämä ei enää ole lopun alkua vaan lopun loppua :) Tämä blogi hiljenee, mutta minulla on jo mietintämyssyssä uutta. Kerron kyllä sitten, kun saan aikaiseksi.
Itselläni on nämä kuolinpesän tyhjennykset ja veroilmoitukset hieman hakusessa. Tuttava juuri mainitsi että heillä tulossa eteen tuo tyhjennys aivan lähiaikoina. Täytyy hieman myös tarkastella että kuinka nämä käytännön asiat hoituu, voi sitten itse ainakin yrittää olla tukena. Kiitos tästä.
On niin kovin paljon kaikkea selvitettävää, kun kuolema kohtaa. Meidän täytyisi alkuun löytää joku, joka tekee kuolinpesän arvioinnin. En vain oikein tiedä, mistä lähteä liikkeelle. Kai sitä täytyy myös kerätä tärkeät esineet itselle muistoksi. Kiitos kun jaat tätä blogia, saa hieman vinkkiä myös mitä tulee tehdä.
Kuolinpesän lakkauttamisesta on itselläkin kokemusta sen verran, että tapauksessa 1) lakkauttamiseen riitti perinnönjakokirja ja tapauksessa 2) hyväksytty testamentti (koska omaisuus meni toiselle puolisolle, niin kuolinpesä lakkasi sillä). Nämä asiat eivät kyllä ole mitään itsestäänselvyyksiä.
Lähetä kommentti