Syksyn byrokratiasulkeiset

Tänä syksynä pääsen byrokratiasta vähällä. Koska edunvalvonta-asiat tulivat kuntoon jo viime syksynä, nyt pitää enää lähettää kansainväliselle järjestölle todiste, että eläkkeensaaja on hengissä, ja tehdä Kelalle selvitys ulkomailta maksettavista eläkkeistä. Sekä tietysti maksaa vuoden kolmannet ennakkoverot verolipulla.

Elossa oleminen todistetaan nyt ensimmäistä kertaa peukalonjäljellä, koska kynä ei enää pysy dementin omaiseni kädessä. Jo viime vuonna oman nimen kirjoittaminen oli hänelle vaikeaa, ja nyt hoitava henkilökunta on kanssani samaa mieltä siitä, että enää ei kannata edes yrittää. Peukalonjäljen aitoutta todistamaan tarvitaan hoitava lääkäri, jonka tulee vakuuttaa allekirjoituksellaan ja virallisella leimallaan, että kyllä se jälki elävästä ihmisestä otettiin eikä kalmosta.

Kela tarvitsee täytetyn lomakkeen tueksi "eläkepäätöksen, maksukuitin, maksajan todistuksen tai muun todisteen", josta selviävät eläkkeiden bruttomäärät kuukaudessa. Onneksi järjestin paperit hiljattain, joten eläkepäätökset löytyivät helposti. Sitä vain edelleen ihmettelen, että mitä maan kohdalle pitäsi lomakkeeseen laittaa, kun eläke tulee YK:lta. USA vai Sveitsi? Merkitsin tällä kertaa "United Nations".

--

Oma tilanne:

Olkapäävamma on valvottanut, ja uupuneena on tullut tehdyksi yhtä ja toista hullua. Ostin esimerkiksi 40 euron meikkituotteen ja heitin sen melkein heti paketista kaivettuani roskakoriin. Huomasin erheen vasta useita päiviä myöhemmin, kun roskat oli jo viety. Pois piti tietenkin heittää samanlainen, mutta tyhjä meikkipakkaus. Kyllä harmitti!

Oma rajallisuus on muutenkin ottanut viime aikoina lujasti päähän. Lohtua on tuonut yllättävä myönteinen palaute, jota olen saanut tästä blogista. Kehut eivät olisi voineet tulla parempaan aikaan, ja kun ne vielä tulivat henkilöiltä, joiden arvostelukykyä ja ammattitaitoa kunnioitan, niin en voi niitä sivuuttaa. Ehkä bloglla on arvoa. Ehkä rikkinäinen olkapää ei olekaan maailmanloppu.