Keblinger

Keblinger

Myyty, Sold!

| maanantai 20. lokakuuta 2014
JEE jee, nyt on kaikki myyty! Dementin omaiseni osakkeet menivät kaupaksi saman tien, ja rahasto-osuuksien kotiuttaminen oli yhtä nopeaa. Pankkivirkailija ei enää nikotellut yhtään, vaikka varmistikin joka käänteessä, että puheena oleva toimenpide varmasti oli mainittu valtakirjassa. Olivat ne. Panin osakkeiden hintapyynnöksi saman, millä niitä oli viimeksi myyty, ja joku nappasi ne välittömästi. Hyvä niin.

Rahat tulevat perikunnan tilille noin viikon kuluessa. Sain myös käyttöoikeuden tilille, joka liitettiin verkkopankkisopimukseeni, joten pystyin maksamaan kolmen viime kuukauden aikana kertyneet laskut perikunnan puolesta. Onnistuin jopa palauttamaan liikaa maksetun eläkkeen kansainväliselle eläkerahastolle. Pankkitoimihenkilö venytti palvelualttiuttaan sen verran, että näytti, miten se tapahtuu.

Kun nyt oli selvillä, minkä verran jaettavaa pesässä oikeasti on, oli mahdollista laskea jakosopimuksen luonnokseen oikeat luvut. En ole mikään haka matikassa, joten hartiat aivan kipeytyivät siinä puuhassa. Pesähän jaetaan vain kahteen osaan, joten periaatteessa laskutoimitukset ovat helppoja. Kun kuitenkin toinen osakkaista on saanut ennakkoperintöä ja lisäksi osakkailla on erityistoiveita siitä, mitä talletusten osia he mieluiten haluaisivat, ja veroja vartenkin piti jotakin jättää, niin sain hakata laskinta ihan tosissani, että sain numerot täsmäämään.

En siis jakanut jokaista erää erikseen kahtia, vaan järjestin niin, että Suomessa asuva saa kokonaan käteisvarat, muualla asuva saa pääosin tilin A varat ja tilin B varojen jaossa otetaan huomioon ennakkoperinnön vaikutus.

Nyt sitten jännään, hyväksyvätkö perilliset ja heidän taustajoukkonsa ehdotukseni. Nuorison on tiettävästi ollut vaikea ymmärtää, että vaikka kuolinpesän kokonaisvarallisuus on tietty summa, niin jaettavaa on kuitenkin reilusti sitä vähemmän. Päältä kun piti maksaa monenlaisia kuluja, kuten asianajajan palkkio, ja varata useita tuhatlappusia veroihin. Ja sitten on tietysti vielä se ahne asioidenhoitaja, joka odottaa silmät kiiluen samppanjarahojaan.

--

Oma tilanne:


Päivää on vielä jäljellä, joten ehdin varmaan vielä unohtaa jotakin.

2 kommenttia:

Marjatta at: 22. lokakuuta 2014 klo 19.03 kirjoitti...

Äläs nyt kuule, kyllä sinä olet shampanjasi ansainnut. On tuo ollut melkoinen työmaa! Et ehkä aloittaessasi tiennyt minkälaiseen urakkaan ryhdyit. Nyt kuitenkin loppu häämöttää. Oikein hyvä, että olet kirjoittanut tämän tarinan julkiseksi. Esimerkiksi testamenttiin liittyvä tieto toimeenpanijasta voi monella olla hyvinkin tarpeellinen. Toivottavasti loput asiat menevät nyt sujuvasti ja voit kohtapuoliin jättää nämä asiat taaksesi. Monta kokemusta ja tietoa rikkaampana!

{ Maija } at: 22. lokakuuta 2014 klo 22.56 kirjoitti...

Ihan totta tuo, että en aloittaessani tiennyt, mihin ryhdyin. En ryhtynyt siihen rahan takia, mutta kyllä perilliset ovat aikeissa palkita minut ihan reilusti. Palaan siihen kohta, olkaa huoletta!

Lähetä kommentti

 

Copyright © 2010 Dementin omainen Blogger Template by Dzignine