Tämä ongelma on puolisoiden keskinäinen hallintaoikeustestamentti.
Senhän monet pariskunnat kirjoituttavat testamenttiinsa ihan rutiininomaisesti, ajattelematta sitä sen enempää. Onhan se niin hyvä ajatus, että kun toinen puolisoista kuolee, eloon jäänyt saa hallita koko omaisuutta siitä huolimatta, että perilliset saavat omistukseensa puolet potista. Perilliset maksavat silloin perintöveron omaisuudesta, jota he eivät vielä saa hallita. Perintövero on selvästi pienempi kuin silloin, jos myös hallintaoikeus siirtyy. Hallintaoikeustestamenttia käytetäänkin usein verotussyistä eli pienentämään maksettavaa perintöverosummaa.
Kannattaisi kuitenkin ajatella muutakin kuin veroja. Hallintaoikeus voi johtaa pattitilanteeseen ja halvaannuttaa järkevän toiminnan, jos sen haltija menettää oikeustoimikelpoisuutensa eli esimerkiksi dementoituu.
Otetaan esimerkiksi omaiseni tilanne. Hän asuu laitoksessa, ja hänen hoitomaksunsa on 85 prosenttia hänen tuloistaan. Tuo summa kattaa koko ylläpidon. Hänelle jää tällä hetkellä tuosta 15 prosentistakin hieman rahaa säästöön kuukausittain, koska hänen tarpeensa ovat hyvin vaatimattomat.
Dementti omaiseni hallitsee hallintaoikeustestamentin nojalla edesmenneen puolisonsa omaisuutta, jota hän ei lainkaan tarvitse. Se voitaisiin nyt aivan hyvin jakaa perillisille, paitsi että ei voida. Edunvalvojan velvollisuus on pitää silmällä päämiehensä taloudellista etua ja maistraatti valvoo, että hän tekee niin. Omaiseni ei voi tässä tilanteessa luopua hallintaoikeudestaan ilmaiseksi. Jos hän ei olisi dementti, hän voisi luopua hallintaoikeudesta vastikkeetta, mutta nyt se ei ole mahdollista. Luopumisesta maksettava korvaus on niin korkea ja järjestely niin hankala, ettei perillisten kannata ryhtyä siihen.
Tämä tilanne olisi voitu estää kirjoittamalla edunvalvontavaltuutukseen yksi lause lisää, esimerkiksi jotenkin näin:
"Mikäli en tarvitse testamentin nojalla hallintaani tullutta ensin kuolleen puolisoni omaisuutta tai sen tuottoa hoitoni tai elatukseni järjestämiseen, edunvalvontavaltuutetulla on oikeus luopua puolestani hallintaoikeudesta vastikkeetta."
Toinen tapa ehkäistä tilanne on ottaa se huomioon testamentissa. Hallintaoikeuden pidättämisen leskelle voi tehdä myös määräaikaisena, esimerkiksi siihen asti, kun tämä täyttää 80 vuotta. Perilliset saisivat tuolloin automaattisesti hallintaoikeuden ensin kuolleen vanhempansa omaisuuteen siinä vaiheessa, kun myös leski oletettavasti alkaisi olla niin iäkäs, että hoitovastuu olisi joka tapauksessa jo kääntynyt tai kääntymässä. Liittyykö tähän riskejä, en osaa juuri nyt sanoa.
Tässä korostuu nyt se, että kannattaa neuvotella asiantuntijan kanssa kaikista vaihtoehdoista ennen kuin tekee testamentin ja edunvalvontavaltuutuksen.
Omakin testamenttini taitaa nyt mennä uusiksi.
--
Oma tilanne:
Puhuin ruokapädässä punajuuresta, kun tarkoitin puolukkaa.
6 kommenttia:
Minkä takia se dementoituneen henkilön luopuminen hallinto-oikeudesta tulee niin kalliiksi, ettei sitä kannata tehdä? Paljonko se tulee maksamaan?
Hallintaoikeudesta luovuttaessa lasketaan, miten paljon tuottoa henkilö olisi saanut omaisuudesta lopun elinikänsä aikana ja tämä tuotto pitää sitten korvata hänelle rahalla. Esimerkiksi asunto-omaisuuden tuotoksi lasketaan yleisesti 10 % omaisuuden arvosta vuodessa. Ja tämä kerrotaan sillä, miten monta vuotta henkilön arvellaan elävän. Tähän on kertoimet, jotka riippuvat henkilön iästä. Omaiseni on jo niin iäkäs, että hänen kertoimensa olisi ollut kolme. Siten luopuminen hallitaoikeudesta olisi maksanut 3 x 10 % omaisuuden arvosta. Ei tässä kuitenkaan vielä kaikki.
Omaiselleni olisi pitänyt hakea maistraatilta edunvalvojan sijainen. Mikään, mikä maistraatin kanssa tehdään (paitsi neuvot) ei ole ilmaista. Edunvalvojan palkkio on myös prosenttimäärä siirreltävän omaisuuden arvosta. En laskenut tarkasti, mitä tämä olisi tullut maksamaan, koska se ei oikeastaan ollut minun asani vaan perikuntaan kuuluvien. Joka tapauksessa se olisi ollut tuhansia euroja, ja kun kyse oli aika pienistä summista niin se oli kohtuuton. Saadakseen 15 000 euroa perillisten olisi pitänyt maksaa 5 000 euroa tms. Nämä eivät ole oikeat luvut mutta suunnilleen noin minä sen mielsin.
Tämän lisäksi perikunnan jäsenet olisivat joutuneet maksamaan lisää perintöveroa, koska perintöveroa pienensi aikanaan tuo hallintaoikeus. Paljonko tämä olisi ollut, en osaa sanoa.
Siis tarkoitan että kaikki kulut yhteensä olisivat olleet tuhansia euroja, ei edunvalvojan pakkio välttämättä sinänsä. Olisi sekin varmaan toiselle tuhannelle noussut.
Kiitos vastauksesta, on kiinnostavaa tietoa oman testamentinteon kannalta. Olet perehtynyt hyvin tähänkin asiaan. Jos hallintaoikeudestaan luopuva henkilö on oikeustoimikelpoinen, jää edunvalvojan palkkio tietysti pois, mutta onko perijöiden silloinkin korvattava tuo 10% kertymä omaisuudesta ja perintöveron korotus? Vai onko päätös vastikkeeton siinä tapauksessa?
Jos oikeustoimikelpoisuus on tallella, voi hallintaoikeudesta luopua vastikkeetta eli antaa sen "ilmaiseksi". Verottaja kuitenkin verottaa jo saadun ja kertaalleen verotetun perinnön uudestaan.
Ihana, kun pidät tätä blogia! On Niin hyvä, että me muut saamme jakamiasi kokemuksia ja viisauksiasi käyttöömme. Kaikki me saatamme joutua yllättäen pähkäilemään näitä oikeudellisia kiemuroita.
Itselläni on tilanne, jossa pohdiskelen äitini näkökulmasta hänen vanhuuttaan ja omaisuudenhoitokysymystä.
Lähetä kommentti