Keblinger

Keblinger

Soitto hammaslääkärille

| tiistai 18. kesäkuuta 2013
Miten hyvin tunnet vanhempiesi hampaat? Montako omaa hammasta heillä on jäjellä? Missä kohtaa hammasrivistössä heillä on kruunuja tai implantteja?

Entäpä anoppisi ja appesi? Mitä tiedät heidän hampaistaan?

Kävi ilmi, että minä ja puolisoni emme tienneet omaisemme hampaista yhtään mitään. Minä ainakin luulin, että hänellä oli täysin omat hampaat, eikä puolisoni asettanut käsitystäni kyseenalaiseksi, kun asiasta oli puhetta.

Soitin tänään dementin omaiseni hammaslääkärille. Hän kertoi, että omaiseltani on poistettu yksi hammas sekä ylä- että alaleuasta. Aukkoihin on rakennettu kruunut lasikuidusta, ja nämä "tekohampaat" on kiinnitetty viereisiin hampaisiin sillalla. Hammaslääkäri arveli, että nämä kruunusillat ovat nyt pettäneet.

Asiasta ei kuulemma tarvitse huolestua niin kauan, kun omaisemme on tyytyväinen tilanteeseensa eikä hänellä ole kipuja tai tulehdusta. Tällaisissa tapauksissa annetaan yleensä hoitoa vain, jos hampaisiin on jääänyt esimerkiksi terävä reuna, joka hankaa kieltä tai poskea. Tulehdukset tietenkin hoidetaan myös. Järeitä toimenpiteitä harvoin tehdään enää tässä vaiheessa, kun potilaalla on ikää eikä varmuutta hänen hoitomyöntyvyydestäänkään ole.

Juuri tämän halusinkin tietää. Miksiköhän en tajunnut aikaisemmin kysyä neuvoa henkilöltä, joka parheiten tuntee omaiseni hampaiden kunnon?

Olin soittanut omaiseni osaston esimiehelle heti seuraavana arkena sen jälkeen, kun olimme huomanneet hampaan puuttuvan. Hän kertoi, että hammashoitajalle oli jonoa, eikä ollut varmaa, milloin hän ehtisi omaistamme katsomaan. Siksi koin, että  jotakin muutakin olisi tehtävä, ja lopulta hoksasin omaiseni hammaslääkärin.

Hammaslääkäri oli sitä mieltä, että voimme rauhassa odottaa hammashoitajan käyntiä, ellei omaiseni ilmaise kipua tai ellei hänen syömisensä vaikeudu. Hoitaja osaa kuulemma kyllä katsoa, onko tarvetta hammaslääkärin hoitoon. Jos on, voin soittaa hänelle uudestaan.

Hyvä juttu.

Oma tilanne:

Nyt on ollut oikea unohdusten suma. Hukkasin parhaan sateenvarjoni joko taksiin tai työpaikan kesäjuhlien juhlapaikalle. Unohdin ottaa osan papereista mukaan, kun menin kiinteistönvälittäjää tapaamaan. Eilen kummastelin, mikä sen elokuvan nimi olikaan, jonka halusin mennä katsomaan (The Great Gatsby). Ja mitähän vielä. Selitys: kaksi klo 5:n herätystä peräkkäin, koko viikko minuuttiaikatauluja ja pitkiä työpäiviä.

0 kommenttia:

Lähetä kommentti

 

Copyright © 2010 Dementin omainen Blogger Template by Dzignine