Omaisuusluettelo tuli takaisin punakynämerkinnöillä varustettuna, mutta liitteitä ei ollut mukana. Äärimmäisen pedantilla, vanhanaikaisella käsialalla kirjoitettu punakynämerkintä kertoi "osuudet kuolinpesässä" -kohdassa, ettei dementillä ollut omaisuutta pesässä. "Hallintaoikeus, leski varakkaampi", siinä luki, ja merkitsemäni osuuden arvo oli vedetty yli. Siinä kohdassa, jossa ilmoitin dementin omistavan osan entisestä kodistaan, maistraatti oli toisaalta merkinnyt punakynällä hänen omaisuutensa arvoksi juuri puolet asunnon kokonaisarvosta euroina.
Saatekirjeessä luki, etteivät maistraatin merkinnät edellytä Minulta toimenpiteitä. Lisäksi saatteessa muistutettiin, että jos dementti myöhemmin saa omaisuutta tai tulee kuolinpesän osakkaaksi, on tästä ilmoitettava maistraatille kuukauden kuluessa saannosta tai perunkirjoituksesta.
Puh! Nyt ovat byrokratiasulkeiset toivottavasti ohi ainakin muutamaksi kuukaudeksi. Seuraava erä koittanee ensi keväänä, kun kaupunki tarkistaa dementin hoitomaksun. Siihen tarvitaan lähes tämä sama paperimäärä, muttei aivan. Kaupunki on kiinnostunut ainoastaan dementin tuloista ja menoista, ei hänen omaisuudestaan. Tai no, sitä ennen pitää vielä osoittaa eläkkeenmaksajalle New Yorkiin, että dementti on elossa.
--
0 kommenttia:
Lähetä kommentti