- Fraasit turvapaikkana. Elokuvan Fiona käytti kohteliaita fraaseja torjuakseen miehensä lähestymisyritykset. Hän sanoi suunnilleen: "Kiitos käynnistä ja tervetuloa uudelleen", kun mies toivoi syvempää vuorovaikutusta. Toistuvana se tuntui katsojasta loukkaavalta. Myös omaiseni kommunikoi pääasiassa kohteliaisuusfraasien avulla, mutta emme enää odotakaan häneltä mitään syvällisempää. Olisiko smalltalk tosiaan muistisairaiden tyypillinen tapa selviytyä? Olin luullut, että omaiseni fraasihakuisuus johtuu hänen menneisyydestään diplomaattipiireissä. Taisin olla väärässä.
- Sairaan vastuu teoistaan. Teeskentelikö Fiona sairaampaa kuin olikaan pitääkseen miehensä loitolla tai rangaistakseen häntä aiemmasta uskottomuudesta? Tiesikö hän, mitä teki? Arvaan, että moni etenkin alkuvaiheen muistisairaan omainen miettii tätä samaa. Itsekin väittelin monasti puolisoni kanssa siitä, onko omaiseni ilkeä vai sairas. Kun diagnoosi on saatu, on helpompaa uskoa, että siinä puhuu sairaus, ei omainen itse. Mutta jotkut ovat ilkeitä terveinäkin. Miksi ihminen muuttuisi sairauden myötä juuri tässä kohtaa? Jos älykäs henkilö on sekä ilkeä että sairas, eikö hän juuri käyttäisi sairauttaan hyväksi kiusatakseen lähimmäisiään?
- Persoonallisuuden muuttuminen. Fiona muuttui sairauden edetessä eri ihmiseksi. Hän ei enää ollut se nainen, jonka kanssa Grant oli tottunut elämään. Avioliitto purkautui (vähintään henkisellä tasolla), kun puolisot eivät enää pystyneet vastaamaan toistensa tarpeisiin. Elokuvassa molemmat löysivät paremmin elämäntilanteeseensa sopivan kumppanin, mutta tosielämässä niin ei tietenkään enimmäkseen käy. En osaa sanoa, minkä verran suomalaisissa laitoksissa tapahtuu parinmuodostusta, mutta ihmettelisin kovasti, jos kävisi ilmi, että omaiseni olisi löytänyt hoitokodistaan rakastetun. Hän saattaisi kyllä olla ihan miellyttävä kumppani, sillä hän on nykyään aina hyväntuulinen eikä muistele ikäviä asioita. Väittäisin, että hänen persoonallisuutensa on muuttunut parempaan – pidin toki hänestä kovasti omana itsenäänkin.
- Laitosvaatetus. Minua huvitti kohtaus, jossa Grant näki vaimonsa ensi kertaa "jonkun toisen vaatteissa" ja ärtyi. Laitoksissa potilaat näyttävät kaikki samalta: heillä on huonosti istuvat, epämääräisen väriset vaatteet, jotka eivät sovi yhteen. Asut näyttävät juuri niin sattumanvaraisesti valituilta kuin ne todennäköisesti ovatkin. Olisiko ilmiö yleismaailmallinen? Mistä kummasta ne rytkyt mahtavat olla peräisin? Ymmärrän, että vaatteiden on oltava helposti puettavia, riisuttavia ja laitospestäviä, mutta onko niiden pakko olla kirpputorin ylijäämälaatikosta? Tiedän, että muutamille sekin on tavoiteltava arvo, mutta omaiseni ei kuulu heihin. Tai ei ainakaan kuulunut. Ehkä häntä ei enää haittaa? Olen kysynyt asiasta, mutta häntä ei kiinnosta tai hän ei halua, välitä tai osaa kertoa.
- Sairauden eteneminen. Elokuvassa Fionan sairaus eteni yllättävän nopeasti, vaikka Alzheimerin tauti on useimmiten varsin hidas. En tosin saanut ihan tarkkaa kuvaa siitä, mitä aikaväliä elokuva kuvasi. Joka tapauksessa Fiona siirrettiin edistyneempien (tai oikeastaan taantuneempien) potilaiden osastolle, kun hän oli kolmen viikon ajan kieltäytynyt nousemasta vuoteestaan. Suunnilleen samoin omaiselleni kävi. Sänkypotilaaksi joutuminen tai jättäytyminen merkitsi alkusoittoa laitoshoitoon siirtymiselle. Elokuvasta ei käynyt ilmi, joko Fiona oli vaipoissa, mutta varmaan se oli ainakin lähellä. Hoitokäytännöt näyttävät siten melko yhtenäisiltä.
- Sairauden aaltoilu. Elokuvan loppukohtauksessa Grant on järjestänyt niin, että vaimo saa jälleen tavata uuden ihastuksensa, joka on välillä ollut kotihoidossa. Mutta Fiona onkin yllättäen jälleen omissa vaatteissaan, tunnistaa Grantin ja muistaa, että he kuuluvat yhteen. Grantia on kuitenkin varoitettu tästä ja hän tietää, että Fiona taantuu pian uudelleen muistamattomuuteen. Myös omaiseni tila aaltoilee. Satunnainen kävijä saattaa tavata hänet lähes entisellään, fiksuna ja hauskana naisena, joka jostakin syystä vain ei enää osaa kävellä. Se ei kuitenkaan ole koko totuus.
--
0 kommenttia:
Lähetä kommentti