Lomake on ärsyttävä. Kiukuttava kerrassaan. Täynnä aivan käsittämättömiä kysymyksiä. Termejä ei selitetä ja niitä käytetään huolimattomasti.
Esimerkiksi sana "palvelu". "Valitse väittämä, joka parhaiten kuvaa läheisesi saamaa palvelua." Ja sitten tulee väittämiä, kuten: "Läheiseni on saanut palvelua riittävän nopeasti."
Miten tämä pitäisi ymmärtää? Kysytäänkö siinä, pääsikö omaiseni laitokseen riittävän nopeasti? Siinä tapauksessa vastaus on: "Täysin samaa mieltä". Omaisenihan ei joutunut jonottamaan laitospaikkaa kuin viikon, ja ennen jonotuksen alkua hän oli laitoskunnossa vain pari kuukautta. Mutta entä, jos halutaankin tietää, tuodaanko omaiselleni vesilasi riittävän nopeasti tai vaihdetaanko hänen vaippansa ripeästi? Siinä tapauksessa en osaa vastata ollenkaan. Koska mistäpä minä sen tietäisin?
Ylipäätään kysely on absurdi. Mistä omainen voisi tietää, miten dementtiä kohdellaan laitoksessa silloin, kun omainen ei itse ole paikalla? Eihän dementti muista protestoida, vaikka häntä kohdeltaisiinkin huonosti. Kysyn omaiseltani usein, onko hän voinut hyvin, ollaanko hänelle kilttejä, onko kukaan sanonut pahasti, onko hänellä ollut mistään paha mieli, tarvitsisiko hän jotakin, mitä hän ei saa jne. Aina hänellä on asiat erinomaisesti eikä hän toivo mitään lisää tai vähemmän.
Mikä pahinta, kyselyssä ei joka kohdassa anneta lainkaan vastausvaihtoehtoa "en tiedä". On pakko antaa jokin arvio, vaikkei asiasta olisi mitään hajua. Tämähän vääristää tuloksia.
Osa väittämistä on muistisairaan tilasta johtuen absurdi. Esimerkiksi: "Läheiseni on voinut osallistua nykyisen palvelunsa suunnitteluun ja arviointiin. Suunnittelu ja arviointi on ollut jatkuvaa." Mitä hittoa tähän pitäisi vastata? Voihan olla, että omaiseltani kysytään joka aamu, mitä palvelua hän sinä päivänä haluaa ja tarvitsee. 10 minuutin kuluttua sama voidaan kysyä uudelleen, ja saadaan kenties sama tai uusi vastaus. Pitäisikö minun vastata, että olen täysin samaa mieltä? Ja jos vastaan, että olen täysin eri mieltä, tulkitaanko se, ettei omaiseltani koskaan kysytä, vaikka minä tarkoitan, että koska omaiseni ei tilastaan johtuen ole kykenevä osallistumaan palvelunsa suunnitteluun niin eihän hän ole voinut siihen osallistua?
Tämä on samaa sukua: "Läheiseni saa rittävästi tietoa itseään koskevasta lääkehoidosta". Mikä on riittävästi? Neljä kertaa päivässä? Aina, kun hän kysyy? Lääkärin käydessä? Eihän omaiseni muista näitä tietoja enää parin minuutin kuluttua, joten miksi hänen pitäisi saada niitä? Onko hyvä hoitopaikka se, jossa toistellaan asukkaalle lääkelistaa päivät pitkät? Tuskinpa. Absurdi kysymys. Siksikin, että omaisellani ei omasta mielestään ole lainkaan lääkehoitoa (onhan hän terve), joten tokkopa hän siitä mitään kysyykään.
Entäs tämä: "Henkilökunta huolehtii omaiseni ulkoasusta." Mitä huolehtimisella tarkoitetaan? Omia vaatteita ei suositella käytettäväksi. Kyllähän hoitajat pukevat omaiseni, mutta sairaalan vaatteet ovat riepuja ja hoitajien valitsemat yhdistelmät välillä aika puistattavia. Omaiseni oli parempina päivinään huolellinen pukeutuja. Tämä asia hiertää minua hänen laitoshoidossaan kaikkein eniten. Varmasti hänen ulkoasustaan huolehditaan, mutta hän näyttää laitoksessa täysin eri ihmiseltä kuin kotona. Toisaalta hän onkin siellä täysin eri ihminen.
Ja sitten: "Läheiselläni on mahdollisuus ulkoiluun niin halutessaan". Tästä olen jo kirjoittanutkin. Ei omaiseni halua ulkoilla, tai jos haluaakin, hän haluaa aina heti takaisin sisään. Hän pääsee siis ulos useammin kuin haluaa. Mikä on oikea vastaus? Olenko täysin samaa mieltä?
On hyvin vaikeaa arvoida muistisairaan toiveita, haluja ja tarpeita. Hän pakenee koko ajan kauemmas entisestä minästään ja tilalle tulee joku, jota emme tunne. Mistä minä voisin tietää, otetaanko hänen yksilölliset tarpeensa riittävästi huomioon, kun hänen tarpeensa ja jopa mieltymyksensä näyttävät muuttuneen täysin. Laulaminen on hyvä esimerkki: hän inhosi aiemmin aktiivisesti kevyttä musiikkia eikä olisi missään tapauksessa osallistunut yhteislauluhetkeen. Nykyään hän laulaa mukana, kun radiossa soi Kaj Chydenius! Aiemmin hän olisi pitänyt Chydeniusta paheksuttavana punikkina, jonka musiikki tuottaa häpeää koko kansakunnalle.
Toivon totisesti, ettei tätä kyselyä käytetä minkäänlaisen päätöksenteon pohjana. Eihän tuollaisen lomakkeen avulla voi mitenkään saada luotettavia tuloksia. Olen aika varma, että muutkin kuin minä ovat joutuneet arpomaan vastaukset. Eihän noihin voi vastata muuta kuin mitä sattuu.
Jottei menisi pelkäksi valitukseksi, todettakoon, että annoin omaiseni hoitopaikalle kiitettävän kokonaisarvosanan, ja mielestäni ihan perustellusti. Viime vuonna olin niin iloinen siitä, että hän ylipäätään oli saanut paikan, että annoin täyden kympin. Nyt en mennyt ihan niin pitkälle.
Mutta tämäkin vain vääristää tuloksia. Eihän paikan hoito varmasti ole vuodessa huonontunut yhtään. Minun näkökulmani vain on muuttunut.
0 kommenttia:
Lähetä kommentti