Paljon porua yhdestä todistuksesta

Väitin taannoin, että yhden lääkärintodistuksen saaminen voi edellyttää 5-6 käyntiä terveyskeskuksessa. Siltä varalta, että joku jäi ihmettelemään, näin se on mahdollista:

1. Käynti terveyskeskuslääkärillä dementin omaisen kanssa. Lääkäri lupaa kirjoittaa todistuksen viikon kuluessa.

2. Käynti noutamassa todistusta kahden viikon kuluttua. Luukulla sanotaan, ettei lääkäri ole ehtinytkään kirjoittaa sitä. Tervetuloa jälleen viikon kuluttua.

3. Käynti noutamassa todistusta kahden viikon kuluttua. Luukulla sanotaan, että lääkäri on ehtinyt jäädä kesälomalle eikä ilmeisesti ole muistanut kirjoittaa todistusta. Tervetuloa neljän viikon kuluttua.

4. Käynti noutamassa todistusta reilun kuukauden päästä. Luukulla sanotaan, että lääkäri on jäänyt opintovapaalle. Saan sijaisen nimen. Lähetän hänelle sähköpostia, selostan tilanteen ja hän lupaa kirjoittaa todistuksen poikkeuksellisesti näkemättä potilasta, vaikka nikotteleekin hieman.

5. Käynti noutamassa todistusta viikon kuluttua. Luukulla sanotaan, että määräykset ovat muuttuneet. Todistusta ei voida antaa muille kuin potilaalle henkilökohtaisesti käteen. Aikaisemmin on riittänyt, että potilas on nimennyt minut lähiomaiseksi, jolla on oikeus saada tietoja. Nyt pitää olla hänen omakätisellä allekirjoituksellaan varustettu valtakirja, jossa mainitaan oikeus ottaa vastaan lääkärintodistuksia. Kirjoitan valtakirjan ja omaiseni allekirjoittaa sen.

6. Käynti noutamassa todistusta kahden päivän kuluttua. Saan todistuksen, mutta siinä ei mainita lainkaan omaisen tärkeintä diagnoosia, Alzheimerin tautia. Myöskin hänen toimintakyvystään saa todistuksen perusteella täysin väärän kuvan, joka vastaa noin vuoden takaista tilannetta. Kirjelmöin jälleen sijaiselle, joka lupaa tehdä korjatun todistuksen.

7. Käynti noutamassa todistusta seuraavalla viikolla. Kelan vaatima lääkärintodistus saatu. Tehtävän suorittamiseen kului yli kolme kuukautta.

Samalla selvisi sekin, minkä takia intervallihoidossa ei ymmärretty, että omaisellani on muistisairaus. Se ei ilmeisesti lukenut hänen potilastiedoissaan ainakaan missään helposti havaittavassa paikassa, kun sitä ei terveyskeskuslääkärikään aluksi huomannut. Diagnoosihan annettiin erikoissairaanhoidossa, kuten Alzheimer-diagnoosit aina (Kelan vaatimusten takia). Hoitopaikassa ei riittänyt minun sanani, että omaisellani on muistisairaus, kun sitä ei potilastiedoissa näkynyt.

Omaisen mieleen ei ensimmäisenä tule, että potilastiedot ovat puutteellisia tai virheellisiä. Hänellä ei myöskään ole mitään automaattista oikeutta saada tietoja nähdäkseen. Viranomaiset kuitenkin toimivat näiden puutteellisten tai mahdollisesti virheellistenkin tietojen mukaan. Aika kafkamaista.

--

Oma tilanne:

Kaadoin vieraani lasiin reilun annoksen rommia, vaikka piti tehdä Campari-drinkki. Tajusin ajoissa ja vaihdoin lasia vaivihkaa.